Vastustan vierasta

Kuuntelinpa tässä taas kouluruokailukeskustelua ja säästöjä. Nälkäinen lapsi ei jaksa opiskella ja aikuinenkin kiukustuu nälkäisenä. Kaiken lisäksi siirrytään ulkomaalaiseen ruokaan, kun se on muka halvempaa.
Kyllä on aikoihin eletty, kun kunnissa ei osata laskea, miten eurojen kiertäminen kunnan tai lähialueen sisällä hyödyttää. Ensin on puhuttu suureen ääneen lähiruuan eduista ja sitten oikein oma yhteiskunta vetää maton riuhtaisemalla jalkojen alta.

Tässäpä tarjoan pienen ehdotuksen vapaasti käytettäväksi. Kaikkien niiden lasten vanhemmat, jotka saavat elantonsa maataloudesta tai sen liitännäiselinkeinoista, kieltävät ulkomaisen ruuan syöttämisen lapsilleen. Saavathan vegaanitkin kieltäytyä lihansyönnistä eettisin perustein. Kyllä siinä on tarpeeksi eettisiä perusteita, että viedään koko maaseudulta elinehdot.
Ei siihen ulkomaiseen ruokaan toki kuole, mutta – ”ihminen on sitä mitä syö” – sanotaan. Miksei olla suomalaisia. Muutetaan ajattelugeenit taas takaisin kotimaisuuteen tai ainakin tehdään päättäjille sellainen geenimuuntelu.

Kaupan keskusliikkeet ovat jakaneet asiakkailleen taikurin sauvat, joilla suomalaisten tuotteiden menekkiä voidaan lisätä.  Ne ovat jakaneet bonus- ja muita pistekortteja.
Tästä lähtien ne voisivat antaa suomalaisista tuotteista tuplapisteet tai bonukset ja ulkomaisista vain puolikkaat. Asiakkaat eivät muuta tottumuksiaan mainos- tai tiedotuskampanjoilla, mutta selvällä rahaetuudella varmasti.

Vielä kun lopetetaan kaljasta ja tupakasta pisteiden ja bonusten jako, niin myös terveys voi edistyä. Simsalabim ja suomalaiset saavat työtä ja terveyttä.
Toimikaa, sillä kohta Suomi on vain jakelupaikka, eikä mitään tuoteta.

P.S. Eduskunnan ruokkii ranskalaiset. Kyseessä ei ilmeisesti ole perunat vaan ranskalainen firma. Kukahan senkin sopimuksen on tehnyt – minä vaan kysyn. Taitaa olla lama iskenyt jo ajatteluunkin.

P.P.S. Muuttojoutsenet lentelevät taivaankannella. Miksei se kansallislintumme esiinny vielä enemmän ruokapakkauksissamme.
 

10 kommenttia artikkeliin “Vastustan vierasta”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys Ilkka!
    Ruotsista tulee kaikki hyvä!
    Ennen sieltä tuli esi-isäni Iittalaan opettamaan lasinteon jaloa taitoa.
    Nyt Ruotsissa on keksitty yhdistää lasi ja broileri ja taisi sitä jo löytyä maidostakin.
    En ole varma, lieneekö viimeisin tietoni uutisankka..
    Liputetaan me kotimaisen elintarviketuotannon puolustajat lantapatterilla viimeiseen kantturanteurastukseen saakka.
    Voidaan!
    Riitta

  2. avatar Merja Uotila sanoo:

    Kannatetaan! Kouluihin uusi ruokaryhmä : Fennoaterioijat
    Ja ex kuse mua, mitä mä sitten noilla mun pelloilla kasvatan, jos en ruokaa?? Joulukuusia ja pahkakoivua?? Luomuna???

  3. avatar Karin Viitanen sanoo:

    Jos minulla olisi lapsia niin varmasti lähtisin tuolle linjalle. Jotenkin meidän pitää maaseutua pitää elävänä.
    Kaupalla on tosiaan suurin vastuu mitä tarjoavat ja maahan tuovat ja miten hinnoittelevat tuotteensa.

  4. avatar Katariina Granat sanoo:

    Kiitos kannanotosta! Loistava veto Ilkalta, taas! Ensin todellakin on puhuttu lähiruuan eduista ja sitten… aivan kuten Ilkka kirjoittaa. Perjantaina viimeksi söin koulussa jostakin tuotua ruokaa, jonka nimessä oli sana lohi, mutta jonka alkuperää en todellakaan tiedä.

    Sama kuvio toistuu kaikessa kouluun liittyvässä. Kun jotakin pahaa ja koko suomalaista yhteiskuntaa järkyttävää tapahtuu (lue: koulusurmat), puhutaan lapsi- ja nuorisopolitiikkaa (lue: lähikoulut). Kun julkinen keskustelu laantuu, kunnat kehnoimmista alkaen rupeavat lopettamaan alueensa lähikoulut (Rovaniemi lakkautti Pöykkölän lähikoulun) ja kyläkoulut (Kolari aikoo lakkauttaa Kurtakon ja Vaattojärven kyläkoulut).

  5. avatar Merja Uotila sanoo:

    Ja tänään oli jossain luku, että 2008 Ruotsista tuotiin meille 200 000 kiloa broilerinlihaan!
    Liian pitkä filosofinen keskustelu tulisi, jos avaisimme tämän paketin, mutta minusta se on aika paljon. Miten se työpaikka vs investointi kotimaiseen menikään..?

  6. avatar Ilkka Iivari sanoo:

    Kunnalliset keittiöt tarjoavat vuosittain noin 330 miljoonaa ruoka-annosta. Valtion ja kuntien yhteenlasketut julkisten ruokapalvelujen markkinat ovat arvoltaan noin 1,3 mrd. euroa. Kunnissamme on yli 4 800 suurkeittiöitä ja niiden elintarvikehankinnat ovat vuosittain noin 270 miljoonaa euroa. Lähiruuan ketjussa tuottajalta lautaselle on laskettu, että raha kiertää 11 eri toimijalla ennen kuin osa siitä päätyy verottajalle.

    Lähiruoalla voidaan parantaa koko kunnan hyvinvointia. Niin kuin sanonta kuuluu; ’viisas raha poikii lähellä’
    Olis siis meillä markkinat ja työllistävän vaikutuksen voi jokainen laskea.
    Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa oli 1990-luvun alussa 55000 työpaikkaa ja kymmenen vuotta myöhemmin 30000 ja mitähän on nyt.

    Julkiset hankinnat tulee kilpailuttaa lähiruokatuotannon eduksi ja hankintapäätöksissä on tarkasteltava hankinnan hinnan ohella kokonaistaloudellisuutta.
    Saksakin on käsittääkseni EU-maa ja siellä lähiruoka-ajattelu osataan. Sieltä löytyy joka kylästä teurastamoa, panimoa ja muuta bratvurstin vääntäjää.

    Vielä kun suomalainen valitsisi hyllystä kansallislintumme logolla varustettuja tuotteita niin…

  7. avatar Reijo Lehtonen sanoo:

    On oikein, että kotimaisen ruoan puolesta kirjoitetaan.On ensiarvoisen tärkeätä pitää suomessa kattava elintarvike tuotanto koska ei voi tietää mitä vakavia katastrofeja mailmalla joskus voi tapahtua. Lisäksi sillä on työllistävä vaikutus ja sen on puhdasta ja tuoretta.

  8. avatar Ilkka Iivari sanoo:

    Niinhän se meni, että ensin tuotiin vierakieliset nimet puoteille ja kahviloille. Meille lennähtivät ristorantet, pizzeria, marketit, supermarketit, hypermarketit ja muut liiterit. Hetken päästä rantautuivat tqi laskeutivat samat eväät kuin rantabasareissa tai kaukaisen maan katukeittiössä. Eksotiikka oli saapunut Suomeen.
    Lapissa myytiin turistille pizza, hampurilainen ja joku muu kummallielta kuuluva ja tuoksuva tuote. Poro oli eksoottisempi kuin krokotiilin liha.
    Tässä sitä nyt ollaan. Me ollaan maailman kansalaisia ja saadaan mitä tilataan.
    Suurennuslasilla pitää kaupassa tutkia tuotteen alkuperää. Saattaa siinä lukea Jyväs-Hyvä tai Kantolan keksi, mutta valmistusmaa on jäätymättömän veden takana.
    Ulkomailta tuotua vettäkin näytetään kantavan keltapunaisella pyöreällä logolla varustetusta liiteristä tonkkakaupalla koteihin, vaikka hanasta tulisi puhtaampaan.
    Eräs DonQuijote taisteli tuulimyllyjä vastaan. Tässä suomalaisessa ja lähiruuassa tarvitaan useampi Don Quijote.
    ”Tyhmyydelle olen vihainen kuin rakkikoira”, Aleksis Kivi ”Nummisuutarit”.

  9. avatar Mäkisen Elsa sanoo:

    Kyllä se on aika paljon noiden suurten ruokatoimijoiden vika, että maaseutu autioituu ja ruoka tuodaan ulkoa.
    Lammin juustola ajettiin väkisin alas, vaikka mustaleimaa meni kaupaksi tosi hyvin. Valio teki päätökset ja nyt on koko lammin meijeri homma vasaran alla.
    Hyvä Ilkka. Sinä ajattelet kotimaisesti, läheisesti ihmisiä ja eläimiäkin.
    Äänestin muuten sinua Hämeenmaan vaaleissa. Taidat ajaa sielläkin tuota ideaasi, jos pääset.
    Äänestäkää muutkin Ilkan numero on 277

  10. avatar Ilkka Iivari sanoo:

    Ajattelu ei maksa mitään ja asioita voi tuoda esiin. Yksi pääsky tuo toisen ja pesimällä lisää.
    Kiitos Elsa kannustuksesta.

Jätä kommentti

css.php